Oli ihana lomailla ja kulkea siella ja taalla. Kavimme mm. suurella budhalaisten temppelialueella, jonka lahistolla on useita paikallisten budhalaisten mukaan pyhia apinaperheita. Apinat nayttivat suloisilta, mutta kun kerroimme nepalilaiselle ohjaajallemme apinoiden suloisuudesta han kertoi puolestaan omista kokemuksistaan. Ohjaajamme oli opiskellut kuusi vuotta budhalaisen temppelin lahistolla. Kerran he olivat olleet toisen opiskelijan kanssa lukemassa loppukokeeseen eraassa luokassa, jossa oli kaksi oviaukkoa. Yhtakkia ovista oli tullut 6-7 apinaa. Ohjaaja ja hanen opiskelutoverinsa ovat jahmettyneet patsaiksi, koska niin on tehtava, jos useita aikuisia apinoita tulee lahelle. Apinat olivat tulleet hyppimaan heidan paansa paalle! Muutaman minuutin kuluttua apinat olivat poistuneet ja ohjaaja ja toinen opiskelija olivat juosseet heti luokasta siistiytymaan. Apinat kuulema osaavat aukoa ovia ja lukollisia laukkuja, kun ne etsivat ruokaa.

Torstaina ja perjantaina kavimme lansimaalaisella klinikalla, koska yhdella meista oli ollut ripulia jo useita viikkoja ja han halusi tarkistaa tilansa. Ilmeni, etta hanella oli parasiitti eli loinen, joka loytyy 60 %:lla Nepalissa asuvilta.  Olin kiitollinen, etta olin viela itse saastynyt ripulilta, mutta tanaan huomasin, etta enpa sitten saastynytkaan...

1986365.jpg

Nousu temppelialueelle oli melko korkea. Tassa vaiheessa on noin 2/3 osaa matkasta tehty.

1986336.jpg

Tassa apina on poistumassa eraan budhalaisen jumalapatsaan syvennyksesta.

1986342.jpg

Apinat seurasivat tarkasti turistien liikkeita.

1986345.jpg

Alaspain tullessa huomasimme omenaa syovan apinan.

1986346.jpg

Tama apinaperhe on jo niin tottunut kaupunkilaiselamaan ettei heita hairitse yhtaan vaikka vieressa on tie, jolla kavelee ihmisia ja monia autoja.